UUTISIA 07.08.2008 Kuopion reissu on takanapäin. Mukana koko borderterrieriperhe muutamalla vääränrotuisella vahvistettuna. Pennut tulivat toimeen loistavasti yhdeksän koiran laumassa - leikkikavereita riitti ja uni maittoi yöaikaan kuten pitikin. Kaikki Aivan Mahdottomat oli ilmoitettu kehään kaikille kolmelle päivälle. Pessi sai kilpailla urospennuissa yksin Emman ja Dikan ottaessa mittaa toisistaan. Perjantaina ROP-pennuksi kruunattiin Dika Emman saadessa myös kunniapalkinnon. Pessi oli odotetusti VSP-pentu. Lauantaina oli Emman vuoro viedä ROP-pentu-titteli Pessin ollessa taas VSP-pentu ja Dikan jäädessä kakkoseksi kera kunniapalkinnon. Lauantai-iltana puhuttiin, että sunnuntaina on Pessin vuoro olla ROP-pentu ja niin kävikin - Emmalle KP ja Dikasta leivottiin VSP-pentu. Tuomarit olivat varmaan hövelillä päällä, kun antoivat jokaisena päivänä kolmikollemme kunniapalkinnot. Pennut saivat kivat arvostelut - tästä on kiva jatkaa kohti virallisia luokkia. SUUREN SUURET ONNITTELUT TUULA, TEIJA JA SKIDE! 27.7.2008 Dika oli ilmoitettu Porin KV. näyttelyn pentuluokkaan. Myöhästyimme melkein kehästä oman huolimattomuuteni takia. Pennuissa kilpaili myös sievä ruotsintuontinarttu Giba's Marinella, jonka oli valitettavasti tyytyminen kakkossijaan (kylläkin kera kunniapalkinnon) Dikan napatessa ROP-pentu-tittelin. OHO! 13.07.2008 Olimme pentujen kanssa eilen Borderterrierikerhon erikoisnäyttelyssä hakemassa lapsille kokemusta tulevaa Kuopion turneeta varten. Pennut kilpailivat baby-luokassa. Pessi ja Dika saivat ihan kohtalaiset arvostelut, mutta jäivät ilman sijoitusta. Emmasta tuomaritäti tykkäsi ja sijoitti pienen sinisemme babyluokan narttujen neljänneksi. ONNITTELUT TUULA! Ja kiitos. Kiitos myös Pessille omistajineen, vaikka reissu ei ihan suunnitellusti sujunutkaan. 15.04.2008 Nyt se sitten alkaa... varokaapa vain muut pentujen omistajat. Kohta ei mikään ole turvassa, kaikki syödään tai ainakin hammastellaan epämääräisen näköiseksi. Lattiat tulee vuorata luilla ja muilla sallituilla pureksittavilla, nimittäin: Dikalla heiluu hammas ja se on melkein jo irtikin. :) 14.04.2008 Pennut kävivät 16-viikkoisrokotuksilla. Tytöt jo päivällä, mutta Pessi vasta illan tullen. Kun Pessi käyttää samaa eläinlääkäriä kuin me ja se sijaitsee ihan tuossa "kulmilla", sovimme pienen riehumishetken pennuille Pessin tohtorissa käynnin jälkeen. Mukaan pääsivät myös pentueen vanhemmat Nemo ja Aria. Olipa kiva katsella viiden borderterrierin iloittelua. Ulkoiluilma oli kamala - sumuinen ja kostea eikä otetuista kuvista saa juuri mitään selvää. Kuvia löytyy kuitenkin klikkaamalla tuosta ylhäältä Rakkisakki, avautuvalta sivulta teksti kuvia ja valitsemalla kansioista pennut 4kk. Otetaanhan joskus oikeasti aurinkoisella ilmalla uudestaan?  Vasemmalta oikealle: Pessi, Nemo, Emma, Aria ja Dika. 14.04.2008 Soittelin Arian lonkka-ja kyynärnivelkuvausten tuloksia Kennelliitosta. Selkähän kuvattiin samalla kuvausreissulla ja todettiin terveeksi. Kuvat oli lausuttu seuraavasti: Kyynärät 0/0, lonkat C/B. Hitsi. Hieman harmittaa tuo vasemman lonkan löysyys, mutta ei näille mitään voi. Onneksi on hyvin epätodennäköistä, että tuo C-lonkka tulisi ikinä vaivaamaan Ariaa. Täytyy vain huolehtia neidin hyvästä lihaskunnosta. 11.04.2008 Pessiltä saapui postia. Ote viestistä: "Minäpä poika se osaan uida!!!!!!!! Lenkkipolun varteen alapellolle on sateet saaneet aikaiseksi ihanan sorsalammikon. Isäntäväen kanssa oltiin kävelyllä ja minä käyttäydyin kuin ihmisen mieli... kunnes lammikolta kuului "kvääk". Singahdin ojan reunalle, otin asennon kuin pointteri, hyppäsin kuin noutaja, molskahdin kuin kivi JA UIN KOIRAA. Sorsa kyllä teki hävyttömän tempun ja läksi lentoon... epistä! Ojan reunalta alkoi sitten kuulua semmoista "KVÄÄKKYMISTÄ", että katsoin parhaammaksi kääntyä takaisin. Varsinkin kun vesi oli aika kylmää ja tassutkaan ei yltäneet pohjaan. Vähän harmitti, kun lenkki loppui siihen ja kehtasivat vielä laittaa suihkuun. Onneksi ei ollut kukkaisshampoota." Isänsä poika. :) 31.03.2008 Tänään tapasimme pentujen omistajien kanssa Mimmun luona ja tutustuimme trimmaamisen saloihin Arian avustuksella. Pennuista paikalla olivat Pessi ja Dika. Vauhtia riitti sekä emän kanssa että keskenäänkin. Ariasta tuli ihan kelvollinen ja joutuivatpa pennutkin osin luopumaan turkistaan. 27.03.2008 Huonoja uutisia. Helmikuun puolivälissä saimme tietää että yksi Arian emän siskoista on ns. kohtauskoira. Maaliskuussa huonot uutiset vain jatkuivat. Arian emän toisen siskon pentueessa yhden uroksen on todettu sairastavan Addisonin tautia. Meidän kohdallamme erityisen huonoksi asian tekee se, että pentueen isänä on uros, joka on myös Nemon isä. Sairauden periytyvyydestä kun vielä ei ole täyttä selvyyttä, voimme vain toivoa parasta. Toivottavasti nämä sairastuneet koirat pysyvät omistajiensa ilona vielä pitkään. Tietysti toivomme, ettei kumpikaan näistä sairauksista puhkeaisi sen paremmin Arialle, Nemolle kuin niiden pennuillekaan. Riski on kuitenkin olemassa. 17.02.2008 Pessillä on koti. Kun kyselijöitä on monta, on aina ikävää tuottaa jollekin pettymys ja todeta, että tällä kertaa ei onnistanut. Niin tälläkin kertaa. Kasvattajana hain Pessille ensisijaisesti joko osaomistus- tai sijoituskotia ja kun varmistui, että Pessillä ei toistaiseksi ole kuin yksi kives, täytyi minun muuttaa suunnitelmaani. Kaikista kyselijöistä loppusuoralle selviytyi kaksi erilaista, mutta muuten vallan loistavaa perhettä ja kun perheistä toinen haki ensisijaisesti sijoituskoiraa, oli valinta Pessin tulevasta kodista helpohko. Toivottavasti sijoituspentua kysellyt perhe löytää pennun joltain toiselta kasvattajalta tai malttaa odottaa vuoden verran, jolloin voisin heille pennun sijoittaa mahdollisesta seuraavasta pentueestamme. Pessin uusi koti sijaitsee lähellä meitä, joten pikku-ukon tapaaminen jatkossakin on todennäköistä - muutenkin kuin trimmireissujen ollessa ajankohtaisia. Teija ja Ilkka ovat "vanhoja" belgianpaimenkoiraharrastajia, joten Pessi pääsi osaavaan ja harrastavaan kotiin. Rakkautta ei pieneltä mieheltä tule puuttumaan - sen olen jo muutaman päivän aikana huomannut. Ihanaa. Mitä muuta sitä kasvattaja voisi toivoa "lapselleen". 11.02.2008 Emman ensimmäiset pari päivää uudessa kodissa ovat takanapäin. Kuulemani mukaan kaikki on mennyt kohtuullisen hyvin - ainoastaan syömisen kanssa on ollut hieman ongelmia, mutta se on ihan normaalia. Tasoittuu kyllä kun pentu kotiutuu. Emman uusi "isosisko" Tiitu on hyväksynyt pienen joukon jatkoksi hyvin. Tiitulla on tapana töniä pentuja kuonollaan, kun pentu käy liian tuttavalliseksi. Se tekee niin Emmallekin ja Emma ottaa sen haasteena leikkiin = murinaa ja valehyökkäyksiä. Tiitu-parka. :) 28.01.2008 Pennuille on varattu pentutarkastus- ja sirutusaika. Kakarat pääsevät tohtoriin 8.2, jonka jälkeen ne voivatkin muuttaa uusiin koteihinsa vaikka heti. :) 22.01.2008 Pennut ovat oppineet leikkimään. Lelut kiinnostavat hirmuisesti ja niitä riepotellaan kuin räsynukkea konsanaan. Pienet hännät heiluvat lähes tauotta ja suu on jokaisella täynnä nuppineulan-teräviä hampaita. Saa nähdä kauanko Ariaa kiinnostaa vielä imettää. 14.01.2008 Pentujen paperit saapuivat viime viikolla Kennelliitosta. Pentujen elämässä on tapahtunut paljon kehittymistä - meteliä lähtee hirmuisesti, kun pennut opettelevat murisemaan ja haukkumaan. Itse asiassa tänään yksi niistä haukahti ovikellolle. :) Viime viikolla pennut tutustuivat ensimmäistä kertaa kiinteään ruokaan, ne saivat ensimmäisen matokuurinsa ja joutuivat toistamiseen kynsien leikkuuseen. Tänään ne pääsivät ensimmäistä kertaa pois pentulaatikosta - isoon pentuaitaukseen opettelemaan kävelyä. Yrittävät jopa pikkuisen leikkiä keskenään. 01.01.2008 Pikkuisen Emman silmät olivat auenneet yön aikana. Arvelinkin, että Emma tulee näistä olemaan ensimmäinen, mutta en uskaltanut sitä eilen ääneen sanoa. Emma on myös ainoa, joka yrittää jo jaloilleen. Tänään olen yllättänyt sen pariin otteeseen heilumasta neljän tolpan varassa, mutta eihän kävelystä vielä mitään tule. Tuo neiti tulee ilmeisesti elämässään ehtimään vaikka mihin. Toivon omistajalle pitkää pinnaa ja nopeita jalkoja. :) Myös Iinan silmät avautuivat tänään. Huomasin asian iltapäivällä, kun pentuja sylittelimme. Uuden vuoden kunniaksi pennut kokivat tänään ihka ensimmäisen kynsienleikkuun (hieman suunniteltua aiemmin, mutta kun pentujen kynnet tahtoivat jäädä jo fleecealustaan kiinni). Kilttejä lapsia - kukaan ei puhunut mitään. Vain Emma tahtoi olla erimieltä leikkuuasennosta ja venkoili hieman. Aria on päässyt hyvin ennen raskautta olleisiin mittoihinsa - tänään painoa 6.6 kg. Tänään "cliffhanger-Iina" toteutti myös odotetun kamikaze-temppunsa... putosi reppana pentulaatikosta lattialle. Onneksi apu oli lähellä ja pentu palautettiin Arian hellään huomaan. Pitänee korottaa pentulaatikon laitoja. Pessin silmät aukesivat vain muutama tunti Iinan jälkeen. 31.12.2007 Pennut puolitoista viikkoa. Pentueilmoitus lojuu pöydänkulmalla odottaen postilaatikkoon pääsyä. Viikon urakka ja satojen nimien pyörittäminen kielen päällä ovat historiaa - vihdoinkin lapsilla on nimet. Jos julkistaisi ne kolmeviikkoiskuvien yhteydessä. Pennut kasvavat hirmuista vauhtia (pienimpikin kiire riittäisi) ja ovat ryhtyneet pitämään elämää itsestään. Melko hiljaista pentulaatikossa silti vielä toistaiseksi on, mutta viikko eteenpäin niin meno voi olla aivan toinen. Liikkeellelähtö saattaa viivästyä hyljemäisten olomuotojen vuoksi, mutta ehtiihän sitä. Kenenköhän silmät avautuvat ensimmäisenä? 23.12.2007 Pennut kolmen päivän ikäisiä. Aria on ollut ainakin toistaiseksi hyvä äiti. Se pitää huolen pentujen tarpeista siinä määrin kun kuuluukin - ruokaa, lämpöä ja siivousta siis. Aika ajoin se tosin luulee olevansa uranainen ja poistuu pentulaatikosta leikkimään esim. Aidan (westie) kanssa, mutta leikki ei kestä kauaa, kun jo pitää päästä takaisin huolehtimaan pennuista. Pennut ovat kasvaneet hyvin - jokainen on lisännyt painoaan - ja ovat tosi hiljaisia. Niin pitääkin. Ne liikkuvat jäntevästi ja jokainen löytää itse tissille ilman emän apua. Saa nähdä millaisia hurrikaaneja noista kasvaakaan. :) 20.12.2007 Nyt ne ovat täällä - Nemon ja Arian lapset. Synnytys sujui helposti ja suht' nopeasti kestäen vain 1.5 tuntia. Ensimmäisenä syntyi hieman yli 200 g painanut grizzle narttupentu. Noin puolta tuntia myöhemmin syntyi toinen tyttö, väriltään blue & tan. Painoa neidillä oli muutama kymmenen grammaa vähemmän kuin siskollaan. Viimeisenä maailmaan saapui grizzlen siskonsa kokoinen grizzle uros; noin tuntia tyttöjä myöhemmin. Emä ja pennut voivat hyvin. Aria on toistaiseksi ollut hieman kummissaan jälkeläisistään, mutta hoitaa niitä silti erinomaisesti. Pentueen isä makaa varmaankin sohvalla miesten tapaan ja nukkuu. ;) Alla ensimmäinen yhteispotretti tenavista.  16.12.2007 Noin viikko ja laumamme pitäisi olla kasvanut Arian pentujen verran. Aria vaikuttaa lähes hipolta, mutta ei toistaiseksi vielä näytä "kärsivältä". Ruoka maistuu ja menokin lähes entiseen malliin. Neiti vaihtoi kotipaikkaa muutamaksi viikoksi Mimmulta meille. Aika viime tippaan jäi tämä "kodinvaihto", mutta en toisaalta halunnut neitiä tutusta paikasta pois liian aikaisin. Onneksi Aria on ollut meillä hoidossa aiemminkin, joten ihan outoon paikkaan se ei ole tulossa. Nyt vain jännityksellä odotamme malttaako neiti odotuttaa pentujaan Jouluaattoon asti vai päättääkö penikoida aiemmin. Alla kuva, kun astutuksesta on kulunut 53 vrk.  05.12.2007 Aria ultrattiin tänään. Pieniä borderlapsia on luvassa vkolla 51. Aika näyttää montako pikkuista syntyy - mitään jättipentuetta ei kuitenkaan ole luvassa. Alla pari kuvaa neidistä eilisillalta.   Joulukuu 2007 Olemme menossa Arian kanssa ultraan 5.12, jolloin selvinnee odotellaanko meillä turhaan vai onko meillä Joulun aikaan enemmänkin vipinää. Jännittää. Marraskuu 2007 Astutuksesta on nyt kulunut likimain 5 viikkoa. Neitiä ei ole vielä ultrattu, mutta merkit viittaavat siihen, että neiti on pieniin päin. Ariasta on tullut erittäin hellyydenkipeä ja läheisriippuvainen ja se syö edelleenkin yhtä hyvin kuin aiemminkin. Saa nähdä tuleeko sille syömättömyysvaihetta lainkaan. Alla kuva neidistä, kun astutuksesta on kulunut nelisen viikkoa - vatsan kasvua ei vielä sivukuvasta huomaa.  Lokakuu 2007 Lokakuun puolivälin paikkeilla Arialla (F. Happy For You) alkoi juoksu. Tarkoituksenani oli luustokuvauttaa neiti 30.10, mutta juoksu sotki suunnitelmani. Uroksen ja nartun ollessa ensikertalaisia, päätin antaa niille tilaisuuden harjoitteluun ja niinpä Nemo (F. Supersonic) ja Aria tapasivat tositarkoituksella noin puoli vuotta aiottua aiemmin. Mikäli tästä nyt pentuja syntyy, se ei katastrofi ole, mutta toisaalta toivoisin, että kiihkeät hetket olisivat menneet vain harjoittelun piikkiin ja voisin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassani pennuttaa Aria keväällä 2008. Aika näyttää miten meidän kävi. Yhdistelmän uros on kuvattu ja todettu luustoltaan terveeksi ja harvoinpa bordereilla on ongelmia hieman huonommistakaan lonkista/kyynäristä, mutta olisi tuo nartunkin kuvaus ollut ihan aiheellista ennen astutusta. |
 |